Eilen oltiin pitkästä aikaa agilitytreeneissä Sinnin kans. Viimekerralla oli mitta täynnä agilityä kolmipäiväisen Klag tapahtuman takia. Eiliset treenit meni ihan kivasti. Kontakteja harjoiteltiin edelleen yksittäisinä remmissä. A menee jo ihan hieneosti, Sinni pysähtyy käskystä alakontaktille, remmi ei kiristyny ollenkaan. Mun täytyy vaan olla tarkkana vielä käskytyksen kans. Suoritusnopeus on jo ihan kohdallaan

Keinu on vielä epävarma, tassut ei tahdo pysyä kyydillä, kun keinu keikkaa. Siinä Sinnin pitäis muistaa pysähtyä myös ylösmenolle ja jatkaa maltillisesti alas. Tämä vaatii vielä harjoitusta.

Jälleen oli  myös neljän esteen radanpätkä. Tarkoitus oli harjoitella valssaamista. Sinni pysyi lähdössä hyvin verrattuna aikasempiin kertoihin, milloin se on yrittäny hipsiä perään kokoajan. Valssikin sujui ja lopulta myös putken jälkeinen rimakin pysyi ylhäällä. Laitettiin tuplarimat, koska viimeks Sinni tuli välillä rimojen alta. Kierroksetkaan ei noussu hallitsemattomiks. Ihan kelpo agikoira siitä vielä tulee ehkä.

Pujottelu alkaa olla kans ihan mallillaan, vielä alussa ja lopussa pidin verkot. Jaa, taisinpa ottaa toisiks vimosen pois, mutta Silakka pujotteli hienosti.

Sinnille on nyt vaan tullu se ärsyttävä tapa, mikä on Vililläkin ja monilla muillakin, se haukkuu kentän reunalla, kun se on yksin. Vili haukku ja meuhkas vaikka se seisoskeli mun kans. Sinniä pidän tarkoituksella sillon perusasennossa ja tai makuutan. Sillon se ainakin vielä, hillitsee itsensä.

Vili on höpsähtäny. Se on alkanu ihan toissaan ahnehtia ruokaa ja oli tässä yks päivä yksin jäätyään repiny keittiön roskiksen... On se muutenkin kokoajan sellanen höpsön oloinen, ei se enää oo oma itsensä.

Mulla olis ihan järjetön tottistelu- ja kisainspis, mutta jotenkin ei aikaa vaan tahdo järjestyä. Viikonlopun tottistelusuunnitelmat meni sitte mökkelyksi. Sinni uiskenteli taas mielenköyhänä. Ei sille tarvi mitään keppiä edes heitellä, se käy välillä heittämässä pienen uintiringin. Kotipihalla sunnuntai-iltasella itikoitten syöttinä otettiin vähän jääviä liikkeitä. Ihan ok, seuraamista tahtoisin vähän parannella. Täytyy alkaa paneutua siihen enemmän. Seuraaminen on tullu jotenkin kivuttomasti ja nyt oon alkanu ilmeisesti tekemään vähän turhan pitkiä pätkiä. Sinni sais olla ehkä hitusen täpäkämpi.

Kisainspikseen oon saanu onneks Klagissa vähän "hoitoa", kun juoksentelin taas kaverin borderterrierin kans kolme rataa. Tuloksina mun sössimä 5 kepeiltä ja kaks 0! Vähänkös Riesulikoira on kiva vietävä

Sinni täytti eilen vuoden, eli Sinnin toko ja ja nyt pk-kisaikäkin olis täynnä, muttei meidän taidot taida ihan vielä riittää